Tätä haetaan yllättävän usein. Kirjoitetaan Googleen kik seuraa ja toivotaan, että löytyisi oma heimo, sellainen jossa blastbeat on tervehdys ja kalpean sininen valaisu on kuin kotiinpaluu. Minäkin olen ollut siellä hakukentässä, ranteet mustina keikkaleimoista, hiukset vielä treenikämpän kosteasta ilmasta rullalla. Ja kyllä, metallin somenäkyvyys syntyy juuri siitä samasta nälästä. Yhteydestä.

Miksi tämä on tärkeää? Koska algoritmi ei kuuntele genrejä. Se katsoo signaaleja. Tallennukset, kommentit, uudelleenjaot, katseluaika. Metalli ei ole algoritmille niche vaan dataa. Kun tajusin tämän, lopetin anteeksipyytelyn. En pyydä anteeksi säröä, vaan mittaan miten se kantaa.

Yksi pelottavan konkreettinen nyrkkisääntö. Ensimmäiset kolme sekuntia ratkaisevat, pysyykö katsoja videossa. Se on raakaa, mutta ei toivotonta. Intro voi olla hiljaisuus, katse kameran ohi, sitten riffi tipahtaa kuin portti toiseen huoneeseen. Tai lähdetään käänteisesti. Näytä lopun huippukohta heti ja kerro, että tuohon kuljettiin pimeän käytävän kautta. Katsoja jää kulkemaan mukana.

Tässä kohtaa joku kysyy, onko metalli edes someystävällistä. On. Lyhyt sisältö on metallille luontainen, koska riffit ovat tiivistämisen taidetta. Tiesitkö, että Napalm Deathin You Suffer kestää noin 1,3 sekuntia ja on usein mainittu maailman lyhyimpänä julkaisuna. Sen energia on käytännössä valmis TikTok loopiksi ilman mitään. Ei tarvitse selittää. Pitää vain antaa se tapahtua.

Oma outo oppini tuli vahingossa. Kuvasin kitarakaapin edestä, kun vahvistin lähti sammumaan kesken tremoloriffin. Ääni romahti, jäi kuiskaamaan, sitten palasi. En editoinut virhettä pois. Video lähti kierroksille ja kommenteissa alettiin jutella keikkatilanteista, joissa virhe synnytti paras mahdollinen hetki. Algoritmi rakastaa reaktioketjuja. Metalli rakastaa säröä. Kaksi maailmaa löysivät toisensa ilman, että vaihdoin saundia makeammaksi.

Entä käytäntö. Somenäkyvyys metallissa tarkoittaa kolmea kaistaa. Julkinen reitti, puolijulkinen kuja ja suljettu sisäpiha. Julkinen on Reels, Shorts, TikTok. Koukut, yksittäiset riffit, demon purkkiin kopautettu metallinen kaikahdus, joka jää soimaan. Puolijulkinen on YouTube, jossa kymmenen minuutin gear selitys tai biisin rakennuspäiväkirja sytyttää eri tavalla. Sisäpiha on Discord ja myös se mitä ihmiset hakevat kun kirjoittavat kik seuraa. Ei vain seuraamista, vaan seuraa. Pienissä ryhmissä syttyy liekki, joka kestää vuosia.

Nopeita faktoja ilman listaa. Spotify ei kerro kaikkea, mutta kokemuksen mukaan tallennusten suhde kuunteluihin on yksi vahva signaali. Kymmenen prosenttia on moniartistille taikaraja. Jos siihen pääsee, Release Radar alkaa hymyillä. YouTubessa klikkausprosentti voittaa kauniin thumbnailin, jos katseluaika pysyy. Siksi metallissa otsikko voi olla rehellinen. Ei tarvitse lupailla maailmanloppua, kun voi kirjoittaa rehellisesti Drop C, tempo 210 ja yksi kitaran kieli melkein poikki. Se on sisältöä, joka kertoo mitä ihminen saa, ja se palkitsee katseluajassa.

Yllättävä käänne. Isoin orgaaninen kasvuni ei tullut blastbeat videosta. Se tuli tekstistä. Postasin treenikerran jälkeen muistiinpanon, jossa luettelin vain epätäydellisiä asioita. Liian korkea action kitarassa. Rumpupallin ruuvi löystyy. Kielet vanhat. Yleisö kiitti, koska se oli totta. Ihmiset eivät seuraa voittokulkua niin paljon kuin yhteistä kamppailua. Tätä kautta myös hakutermeissä liikkuu outoja yhdistelmiä. Kun joku googlaa kik seuraa, hän ei usein etsi mainosta vaan merkkiä siitä, että joku muukin harjoittelee niin että sormet ovat liidussa ja kahvi on jäähtynyttä.

Brändäys sanana saa monelta metallipäältä niskavillat pystyyn. Ehkä siksi kannattaa puhua identiteetistä. Identiteetti tuntuu, kun pikkurummun haamuiskut osuvat samaan taskuun kuin laulajan konsonantit. Somessa identiteetti näkyy kahdella pinnalla. Värit ja rytmi. Värit ovat valoja, pimeyttä, rikki menneitä tv ruutuja. Rytmi on julkaisutahti. Ei tarvitse postata joka päivä, mutta kannattaa ilmestyä toistuvasti samaan kellonaikaan ja samaan tunnelmaan. Yleisö oppii hengittämään samaan tempoon.

Keikkavideoiden kanssa tein yhden virheen monta kertaa. Kuvakulma oli liian kaukaa. Metallissa pienet yksityiskohdat kertovat enemmän. Sormet, plektran kulma, hi-hatin pienen pieni flämmi. Kun toin kameran lähemmäs ja laitoin tekstityksen kertomaan mitä tapahtuu, retention nousi. Kyllä, teksti. Moni katsoo ilman ääntä, ja metalli on siitä kiitollinen, että riffi näyttää hyvältä vaikka sitä ei kuulisi. Tämä on paradoksi, jonka kanssa kannattaa leikkiä.

Triviatieto, joka voi muuttaa julkaisustrategiaa. Kun vaihtaa virvelin virettä puoli nuottia ylöspäin ja nauhoittaa puhelimen mikrofonilla, monissa alustoissa ensimmäinen transientti oikaistaan hieman ja kuulostaa kompressiolta. Tämä pikku ilmiö tekee lyhyestä klipistä isomman kuin se oikeasti on. Ei tarvita studiota, tarvitaan oivallus. Metallille sopii hyvin tämä likainen optiikka. Kylmä totuus on, että ihmiset pysähtyvät siihen mikä erottuu.

Sana yhteisö palaa tähän väliin, koska ilman sitä ei ole mitään. Vastaa kommentteihin kuin vastaisit treenikämpällä. Kysy kysymys ja jätä tilaa vastaukselle. Mikä oli eka metallikeikkasi. Millä vireellä soitit tänään. Mitä biisiä vihaat treenata. Kun keskustelu alkaa, älä ryntää seuraavaan postaukseen. Pysy paikalla. Nimet jäävät mieleen. Kun myöhemmin julkaiset uuden singlen, juuri nuo nimet tallentavat sen ja kertovat kavereilleen.

Jos mietit, miten hakukoneet tähän liittyvät, vastaus on yksinkertainen. Hakukone lukee otsikoita, väliotsikoita ja toistoa. Siksi kirjoitan tähän vielä kerran selkeästi metallimusiikin somenäkyvyys. Siksi mainitsen myös sen, miten ihmiset oikeasti etsivät porukkaa, kirjoittavat hakukenttään kik seuraa, vaikka lopulta päätyvätkin kuuntelemaan bootleg nauhoitusta kellarilta. Hakukone ymmärtää käyttäytymistä, kun sille annetaan kieltä, joka muistuttaa ihmistä.

Kokeile yhtä temppua tällä viikolla. Valitse yksi riffi, jonka uskallat näyttää raakileena. Kuvaa se kahdesti. Ensin liian läheltä, sitten liian kaukaa. Julkaise molemmat eri päivinä, eri vuorokaudenaikoina, mutta saman sävyn teksteillä. Katso tallennusten suhde katseluihin. Se on pieni oma tutkimus, käytännön tiede, joka tekee sinusta paremman julkaisijan ilman että sinun tarvitsee myydä sieluasi. Jos haluat, liitä loppuun kutsu. Kirjoita bioon rehellinen rivi jossa sanot etsimäsi. Jos se on kik seuraa metalliporukalle, sano se. Parempi suora ovi kuin sokkelo.

Yksi viimeinen huomio. Kun jokin toimii, älä purista sitä tyhjäksi. Metallissa mysteeri elää pienessä hiljaisuudessa. Anna väliin tilaa, jotta seuraava isku tuntuu. Se on sekä musiikkia että somea. Ja se on syy, miksi seuraajasta saattaa tulla bändikaveri. Ei huomenna. Vaan kun molemmat ovat valmiit nousemaan lavalle yhtä aikaa.